Forsa di kompra na Boneiru, Saba i St. Eustatius lo drecha na 2013. Esaki segun Bjørn Volkerink, ekonomista di e ofisina di investigashon Ecorys. Na 2011 e ofisina aki a hasi un investigashon na e tres islanan. Gabinete hulandes a basa e suma di plaka èkstra pa e islanan (42.9 mion di dòler) entre otro riba e rapòrt aki.
Volkerink ta bisa ku e oumentu di preis na e tres islanan tabata mas haltu kompará ku na e otro islanan. Mundialmente preisnan di komestibel i di kombustibel a subi. “Esaki tin efekto riba tur preis.” Pero Boneiru, Saba i St. Eustatius a haña nan konfrontá ku oumentu èkstra na momentu ku a pasa di florin pa dòler i a rònt e preisnan bai ariba.Pero Volkerink ta haña ku dolarisashon por tin bentaha tambe. E efekto negativo asta a sorprend'é mashá ya ku pa hopi aña tipo di kambio di florin antiano i dòler tabata fiho. "Na Saba i St. Eustatius tabata uza dòler kaba pa hasi negoshi. Probablemente a suspendé oumento di preis fe den pasado."
Ménos inflashon
Un otro faktor ku a hunga un ròl den oumentu di preis ta e impuesto ku ta kobra tránsito di merkansia di un isla pa otro. Entre Kòrsou i Boneiru a hasi palabrashonnan kaba tokante tránsito di merkansia sin kobra impuesto. “Lo ta un bon kos si St. Maarten tambe buska un solushon pronto”, asina Volkerink ta bisa. Pasó e isla ta kompartí un istoria largu ku Saba i St. Eustatius. Si tur e problemanan aki ta solushoná, e oumento di preis na 2013 lo no ta dje haltu mas, asina ta su espektativa. Ademas, forsa di kompra lo drecha grásias na kompensashon di inflashon.


















Post new comment